Tässä on erinomainen näkökulma ennakoinnista.

Oulun ylioppilaslehti julkaisi Erkki Urpilaisen haastattelun otsikolla ”Ei ennustamista, vaan ennakointia” (artikkeliin tästä).  Otsikkoa täydennetään kuvaamalla että Tulevaisuudentutkimus kuulostaa monen korvaan huuhaalta, mutta on jo osa vallan rakenteita.  Artikkeli on julkaistu Oulun ylioppilaslehdessä 13.4.2016.

Ennakointi voi olla ajatuksena vieras ihmisille, jotka ovat tottuneet käsittelemään tulevaisuuskäsitystä joko yksittäisen ihmisen intuition tai ylhäältä annetun mahtikäskyn muodossa.  Tai lukemalla se jonkun toisen kirjoittamana.  Tulevaisuuskuva on ollut jonkun muun antama.

Ajat muuttuvat.  Ihmisten hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen yhdeksi rakennuselementiksi on todettu osallisuus ja kyky vaikuttaa omaan työhönsä.  Se kasvattaa motivaatiota, parantaa työhyvinvointia ja parantaa tuloksia.  Ennakointi on tästä näkökulmasta työkalu jonka kautta sidosryhmät voivat osallistua yhteisen tulevaisuuden ennakointiin.  Sille on työkaluja ja prosesseja.  Ihmisillä on myös entistä parempia tietoja ja tieto on aiempaa enemmän hajautunut eri ihmisille.

Kolme keskeistä teemaa ovat ennakointi, kommunikointi ja innovointi.  Siis Ennakoinnin metodiikka voi olla omaan organisaatioosi avain hyödyntää koko yhteisössä oleva osaaminen tulevaisuuskuvien koostamiseen.    Se tuo myös muuten syrjään jäävät näkökulmat ja osaamisalueet osaksi yhteistä tulevaisuuskäsitystä, yhteisiä suunnitelmia ja yhteistä tekemistä.

Se kannattaa, erityisesti jos organisaatiossasi on osaavia henkilöitä tai sidosryhmiin kuuluu tahoja joilla on osin yhteneviä etuja.

Ennakointi on systemaattista osaamisen ja tietojen yhdistämistä tulevien olosuhteiden parhaaksi hyödyntämiseksi.