Mitä on ennakointi?

Ennakointi, Foresight on monelle uusi termi.

Ennakointi on liitoksissa tulevaisuudentutkimukseen.  Samassa kappaleessa pitää muistaa muiden alan ihmisten tavoin sanoutua irti ennustamisesta.  Ennakoinnilla ei ole paljoakaan tekemistä kristallipallojen tai muiden ennustusmenetelmien kanssa, eikä pelkkien mielipiteiden kanssa.

Englanninkielisen lyhyen kuvauksen videolta voit nähdä täältä.

Ennakointi on metodinen tapa tavoitella tietoon ja analyysiin perustuvaa näkemystä siitä, miten toimintaympäristöstä havaittavat eri luonteiset muutokset voivat erillisinä tai toisiinsa sitoutuneina vaikuttaa toimintaan.  Se auttaa havaitsemaan muutoksia ja sopeuttamistarpeita paremmin.  Se myös luo aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ruokkii visionääristä johtamista.

Näyttökuva 2016-04-19 kello 15.32.26

Certified Foresight Professional -sertifiointiin johtava koulutus järjestetään TSE EXE ja Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskuksen yhteistyönä.

Tulen liittämään tälle sivulle myöhemmin lisää mielenkiintoista kuvausta ja linkkejä, mutta tässä aluksi:

Olli Hietasen pitämä esitys Turun kauppakorkeakoulun ennakointiammattilaisten alumnille.

Heikkolaatuisesta Wikipedian ennakoinnin määritteestä voisi kuitenkin tehdä poiminnan:

“Sattumalla on suuri rooli tulevaisuuden muotoutumisessa. Sattuman ennakointi on vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Heikkojen signaalien eli enteiden avulla sattumia voidaan ehkä tunnistaa aiemmin kuin ne tulevat yleiseen tietoisuuteen. Kaikkiaan sattuma ei ole ennakoinnissa kovinkaan mielenkiintoinen asia. Tulevaisuudesta tiedämme joka tapauksessa enemmän kuin kykenemme lähes varmaa tulevaisuustietoa käytännössä analysoimaan ja jalostamaan päätöksiimme vaikuttaviksi johtopäätöksiksi.

Ennakointi on lähellä tulevaisuudentutkimusta, jossa käytetään suhteellisen vakiintuneita menetelmiä kuten skenaariotyöskentelyä (vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen etsintää), delfoita eli delphiä (monivaiheinen tarkentuva asiantuntijakysely), tulevaisuusverstaita (tulevaisuusstudioita, joissa mieluiten johonkin systematiikkaan tukeutuen etsitään tulevaisuusidoita), mind map eli ajatusrysä on eräs runsaasti käytetty jäsennystapa myös tulevaisuustyöskentelyssä. Heikkojen signaalien keräämiseen on kehitetty menettelyjä, joissa kirjoitetuista teksteistä ja puheesta haetaan usein toistuvia uusia käsitteitä ja ilmiöitä. Kun heikko signaali löydetään, se voi vahvistaa ilmiötä niin, että siitä tulee vahva signaali eli trendi tai jopa megatrendi.[1]

Ennakointiin ja tulevaisuudentutkimukseen liittyen on lukuisia ennakointisivustoja ja -portaaleja niin julkisten toimijoiden, järjestöjen kuin yritystenkin ylläpitäminä.”

Turun Yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus on suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kärjessä.

Yksi merkittävä alan toimija on eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, joka tekee työtä tulevaisuuskuvan täsmentämiseksi kansanedustuslaitoksessa sekä tekee myös julkaisutoimintaa.

Ennakointia tehdään myös yksityisellä sektorilla ja yrityksissä kasvavin määrin.  Useat ajatushautomot (esimerkkinä Demos Helsinki)  käyttävät tulevaisuudentutkimuksen keinoja kuten myös eturivin asiantuntijapalveluita tarjoavat konsultointiyritykset (esimerkkinä Alternative Futures Oy ).  Alalla toimii myös teknisemmin orientoituneita palveluntuottajia, kuten Big Datan parissa syväosaaja BigDataPump .