Aika paljon ja osin vaikeasti hahmotettavaa asiaa kerrotaan tulevaisuudesta koko ajan.  Osa on todella lennokasta kerrontaa joka helposti kuulostaa scifiltä.  Voitko antaa nimettömästi panoksen vastaamalla pariin helppoon ja subjektiiviseen kysymykseen.  Kiitos etukäteen, aikaa menee alle minuutti.

Pikainen kysely tulevaisuuskuvasta.

”Varo halpoja kopioita” 😉  Tässä ei varmasti ole siitä kysymys alla olevassa linkissä,  se pitää todeta ensimmäiseksi.  Ennakointiosaamisen tarve kasvaa koko ajan.  Meille tarvitaan erilaisia ja osaavia ennakoinnin ammattilaisia.

Olen nähnyt ajan myötä muiden asioiden yhteydessä miten hyvien ajatusmallien tai lähestymistapojen arvo voi liudentua muodikkaan, mutta  puutteellisen soveltamisen myötä.  Pahimmillaan joku nokkela näkee asian vain ansaintamahdollisuutena itselleen.  Silloin koko termi voi kadottaa merkitystään puutteellisen ymmärryksen vuoksi.  Ikävä kyllä niin on käynyt mielestäni monelle kelvolliselle asialle.

Ennakointi ei ole ennustamista.  Se on sekä taitoa että ymmärrystä tunnistaa tulevaisuudessa odotettavissa olevia muutoksia, jotka vaikuttavat tarkasteltavaan kokonaisuuteen.  Koska tulevaisuus on aina epävarma, on hyödyllistä heti lähtökohtaisesti pyrkiä tunnistamaan useita erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.  Skenaariot ovat yksi olennainen osa työskentelyä.  Taitoa on myös käyttää ymmärrystä avaavia ja toisaalta reagointia rajaavia lähestymistapoja käsittelyssä.  On liiankin helppo irrottaa kantapäät maasta, muutoksen vauhti ympärillämme, siihen liittyvät skenaariot ja mahdollisuudet lähitulevaisuuteen ovat huimia.

Mitä ennakoinnin ammattilainen tekee?  Tavoitteena ei ole maalata yhtä kuvaa ja esiintyä oraakkelina, vaan kehittää ymmärrystä ja tulevaisuuskuvaa, johon sparrattava taho kykenee sopeuttamaan toimintansa.  Metodisesti ennakoija osaa muodostaa perustelluista faktoista johdettuja vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, jotka toteutuvat tiettyjen kehityskaarien myötä.

Tulevaisuusajattelun kolme keskeistä tehtävää Elina Hiltusta lainaten ovat Ennakointi, Innovointi ja Kommunikointi. (lainaus Elina Hiltunen: Matkaopas tulevaisuuteen (2012)). https://www.talentumshop.fi/matkaopas-tulevaisuuteen.html.  Ennakointi on enemmän oivaltavaa muutoskykyä kuin temppuja, joilla pyritään selvittämään ”tulevaisuuden salat” ennen muita.

Ennakointia harjoittavat tahot vain ovat valmistautuneempia mahdollisuuksiin, kun ne osuvat kohdalle.

“Luck is what happens when preparation meets opportunity.”  –  Seneca

http://ellunkanat.fi/ellun-kanat-perustaa-tutkimuksellisen-liiketoimintayksikon-mita-tapahtuu-huomenna-tehtaan/

Tämä oli lähellä päätyä yhdeksi linkiksi edelliseen päivitykseeni kirjoituksista.  Sama viesti herätteli minua jälleen.  Tämän muistiinpanon kirjoitin siis 23.5.2011, viisi vuotta sitten ja silloinkin se oli takauma aiemmasta työstämisestä.  Tämä on lähellä sydäntäni.  Jaan sen kanssasi, ole hyvä.

• Toisen ihmisen kunnioittaminen
• Usko kehittymiseen
• Sitoutuminen toimintaan

Tässä siis jo vanha teksti:

Kaivoin taas esille vanhat mietteeni arvoista.  Tämä alla oleva tuotos syntyi aikanaan pohtiessani puheenjohtajana elämyspedagogisen yhdistyksen Outward Bound Finland ry:n toimintaa.  Luettuani ne uudelleen olen sitä mieltä että samaa asiaa olisi tarpeen soveltaa kaikkialle muuallekin.  Arvot ovat

KUNNIOITTAMINEN, USKO KEHITTYMISEEN ja SITOUTUMINEN TOIMINTAAN.

Tässä siis muutamalla lauseella tuolloisia pohdintojani, joita minulla ei ole paljoakaan tarvetta muuttaa:

Olen yrittänyt miettiä omalta osaltani että mitkä ovat ne meitä yhdistävät asiat tai arvot, jotka toimivat yhteisenä nimittäjänä tässä toiminnassa. Toivoisin asiasta keskusteltavan, mutta tässä omia ajatuksiani:

1. Kunnioittaminen

Ihmisten, yksilöiden ja erilaisuuden kunnioittaminen on peruskivi. Tämä on haaste erilaisuuden hyväksymisessä ja sen arvostamisessa. Ihminen tai kulttuuri joka toimii toisella tavoin ei ole parempi tai huonompi, vaan erilainen. Arvostamme ja kunnioitamme myös asioita joihin pyrimme vaikuttamaan. Kunnioitamme itseämme, toisia ohjaajia, asiasta kiinnostuneita ja kaikkia kurssilaisia. Kunnioittaminen ei merkitse minkä tahansa hyväksymistä tai oman perustan puuttumista. Suhtaudumme kiinnostuneesti, emme torjuvasti erilaisuuteen. Jokainen ihminen on arvokas.

2. Usko kehittymiseen

Asioiden ja ihmisten on mahdollista kehittyä. Tämänhetkinen tilanne voi huomenna olla parempi ja voimme vaikuttaa asioiden kulkuun, toisia arvostaen. Emme tuomitse asioita pelkästään tämänhetkisen tilanteen mukaan vaan etsimme keinoja jolla tuleva tila on huomenna parempi, vahvempi, kyvykkäämpi ja entisestäänkin arvokkaampi. Käytämme osaamistamme ja kyvykkyyttämme parempaan huomiseen. Arvioimme asioiden tilaa tavalla, joka avaa mahdollisuuden löytää ratkaisuja kehittymiselle. Kritiikki ja palautteet auttavat meitä löytämään edelleen kehittämisen polkuja. Saamamme kritiikki ei ole meidän oman arvomme vähättelyä, vaan viittoja kehittymismahdollisuuksiemme lisäämiseen. Kritiikki ja arviointi ei ole pahasta – välinpitämättömyys on.

3. Sitoutuminen toimintaan

Me voimme vaikuttaa. Vaikuttaminen ei tapahdu vain asioista puhumalla tai ”viisailla mielipiteillä” – vaikutamme toimillamme. Elämyspedagogiikan yksi peruskivi on tekemisen kautta oivaltaminen ja siksi me myös itse teemme konkreettisia asioita oivaltaaksemme. Tilanteen tiedostaminen on yksi avain kehitykseen, toinen askel on usko kehittymiseen, tämän jälkeen seuraa näkemys siitä mitä pitäisi saada muuttumaan – kuitenkin vasta konkreettiset toimet saavat aikaan kehityksen. Tämä ei koske pelkästään EP -kursseille osallistuvia eikä muita ihmisiä, vaan sama koskee OBF:ää yhdistyksenä ja meitä jokaista yksilönä. Voimme kysyä: Mitä olen/olemme tehneet asialle konkreettisesti?

Edellä olevat kolme näkökulmaa ovat mielestäni sellaisia, joiden suhteen voimme arvioida mitä tahansa tilannetta tai omia toimiamme. Kysymällä: perustuuko tämä kunnioittavaan suhtautumiseen?, kuvaako tämä uskoa kehittymiseen? ja mitä olen tehnyt tälle asialle itse? – voidaan arvioida onnistumisia ja kehittämiskohteita.

Linkki alkuperäiseen Facebook -muistiinpanooni

Olen kirjoitellut jonkin verran mietteitäni eri asioista muistiinpanoiksi Facebook -profiiliini. Se on ollut hyvä tapa ennenkuin olen saanut käyttööni mahdollisuuden näihin omiin blogiteksteihin.

Tässä joitakin poimintoja noista mietteistä linkkien muodossa:

Miltä tuoksuu suomalainen kesä? Mietteitä ja ajateltavaa omiin matkailuvalintoihin. (15.4.2016) Miltä tuoksuu suomalainen kesä?

Prosentti tieteelle. Pitääkö yliopistojen ja korkeakoulujen tuottaa innovaatioita vai olisiko se sittenkin elinkeinoelämän tehtävä? Uudistumishakuiset ja innovatiiviset yritykset käyttävät ulkopuolista osaamista kehittymiseensä ja näyttävät sen myös asiakkailleen. (6.4.2016) Prosentti tieteelle

Mitä rahan jälkeen tai ilman sitä? Meidän ajattelumallimme mukaan eri tuotannontekijöitä tarvitaan hyödykkeiden ja siten materiaalisen hyvinvoinnin aikaan saamiseksi. Tämä malli perustuu yli satavuotiaaseen teolliseen perinteeseen. Onkohan se vielä oikea malli? Mitkä ovat nykyiset kriittiset tuotannontekijät ja osaammeko tasapainottaa niitä oikein? (27.12.2015) Mitä rahan jälkeen tai ilman sitä?

Keksitään hyvinvointi ja sitä tukeva yhteiskunnan systeemi uusiksi – vanha ei toimi enää!. Vähän syvällisempää ja monipolvisempaa pohdintaa muutoksista ja meidän vastuustamme niiden suhteen. Ihmiset ovat kateissa kun vanhat mallit eivät tunnu enää toimivan. Mitä siis voimme tehdä uuden mallin rakentamiseksi? (1.9.2015) Keksitään hyvinvointi ja sitä tukeva yhteiskunnan systeemi uusiksi – vanha ei toimi enää.

Julkisen kulutuksen lisääminen ei kasvata talouden aktiivisuutta kuten ennen. Tarvitsisimme talouden häiriötiloihin oikaisukeinoja. Valitettavasti kaikki vanhat opit eivät enää päde. Niistä ei tulekaan apua tilanteeseen. Miksi? Siihen on varsin perusteltuja syitä. Meidän pitää vain tiedostaa ne ja osata reagoida sen mukaisesti. (27.1.2015) Julkisen kulutuksen lisääminen ei kasvata talouden aktiivisuutta kuten ennen.

Matkailu valtiontalouden kohentajana. Matkailutase kertoo siitä, kuinka paljon lapioimme rahaa ulos omasta hyvinvoinnistamme matkailu muodossa. Se on tällä hetkellä miljardeissa euroissa vuositasolla. Miksi säästämme mieluummin julkisista palveluista ja ihmisten eduista nipistämällä kuin omilla valinnoilla? Asiaa ja linkkejä mukana. (12.8.2014) Matkailu valtiontalouden kohentajana.

Miten kasvuyritys lähtee liikkeelle? Muistiinpanossa yritän herätellä ajatuksia paljon puhutusta Viron mallista. Miksi Viroon syntyy niin paljon yrityksiä ja Suomeen vähemmän? On olemassa moniakin syitä, mutta tässä pohdin jotakin näkökulmaa omaan kokemukseen pohjautuen, erityisesti kansainväliseen kasvuun tähtäävän yrityksen näkökulmasta. (24.2.2014) Miten kasvuyritys lähtee liikkeelle?

Rakennemuutos kantapään kautta. Vaikka tämä alkaa olla jo iäkäs muistiinpano, pitää oikeastaan ihmetellä miksi se voi edelleen olla ajankohtainen? (17.9.2013) Rakennemuutos kantapään kautta.